tiistai 15. joulukuuta 2015

Elämä antaa, Elämä ottaa

Hei pitkästä aikaa. 

Syksy on ollut raskas, koulu on ollut antoisaa mutta varsin haastavaa. Kevät puoliskolla olenkin lähinnä töissä, teen alta pois 3 eri alueen harjoittelua. Oon tosi innoissani! Ainoana miinuksena ja varsin mieltä alentavana tässä riemussa, on koko ajan vakuutusyhtiö, jonka kanssa saan riidellä koulutukseen liittyvistä asioista.

Verhoilu on jäänyt nyt tosi vähälle, yhden tuolin tein tuossa alku syksystä, siitä kuvia myöhemmin. Sohvan päälliset odottaa tuossa kyllä tekijäänsä. 

Meidän koti on myynnissä, joka viikko on katsojia, joten tämä myynti työllistää ihan tosissaan. Tulevaisuudesta ei ole vielä mitään varmaa tietoa mutta ajatus vapaudesta, varsinkin valinnan vapaudesta mitä elämässään tekee, minne menee ja minkälaisen asunnon hankkii seuraavaksi, houkuttaa kovin. Myynti päätöksen tekeminen oli raskas prosessi, mutta joskus on tehtävä uhrauksia, jotta vois saavuttaa jotain suurempaa. Kysehän on kuitenkin vain materiaalista. 

Tänään on mulle suuri päivä. 
Tänään tulee kuluneeksi tasan 15 vuotta siitä, kun mun elämä  muuttu.
Olin liikenneonnettomuudessa. Ensin valmistauduin kuolemaan, sitten menettämään jalkani. 
Kumpaakaan en onneksi joutunut kokemaan, ehkä kuitenkin henkisellä tasolla. 
Kokemus on pikku hiljaa kääntymässä voitoksi, onhan  mulla nyt aika hyvät eväät tulevaan ammattiini, sairaanhoitajaksi. 


Viime vuodet on mennyt alitajuisesti koko ajan asian työstämisessä, hyväksyminen on ollut niin pitkä prosessi, eikä se kai vieläkään ole loppunut. Kuulin kuvaterapiasta ja luettuani siitä ajattelin että se vois olla ihan hyvä keino rakentaa aikuista minäkuvaa, sellaisena kuin olen. Juttelin asiasta luottokuvaajani kanssa, joka oli heti mukana hommassa <3 
Kun sain kuvat käteeni, eka reaktio oli itku. Itku oikeastaan siitä miten kauniita J oli niistä saanut. Miten se keinotekoisuus, jota olin pelännyt että kuvista vois välittyä, oli muuttunut iloksi, selviämiseksi, saavutuksiksi.  

Kuvien ottamisen jälkeen tuli todella outo tarve julkasta niitä jossain. Se oli ihan uutta. Yleensä ennemmin ignooraan koko asian.  Kuvista sai vahvistusta siihen, että mun pitää huutaa maailmalle että mä selvisin, ja selviän. 
Kuin sattuman kauppaa, tuttavani toimittaa Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen seuran (SSKS)  alaista Viesti-lehteä jossa aiheeksi oli tulossa Tuli, ja kysyi voisinko kirjoittaa kokemuksistani jutun lehteen. 
Innostuin, ajattelin että nyt tää pitää tehdä, näin on tarkotettu. 



Tässä lehtijuttu jos joku haluaa lukea.








Kiittää saan niin monesta asiasta tässä elämässä.


Hiukset: Kati,  Fair Hair&Beauty





Kiitos Johanna, Riitta ja Kati että olitte mun mukana tätä tekemässä
ja kaikki ystävät mukana olosta ja siitä että ootte olemassa!

Life goes one!

https://www.youtube.com/watch?v=Ay9BWM8lwOA

Terhi










lauantai 12. syyskuuta 2015

Simpan mökin projekti jatkuu...


Syyskuun puuhat on painottunut Simpan mökin vinttiin. Isä oli sen hyvälle mallille purkanut ja rakentanut yhden pitkän sivun kokonaan kaapistoiksi. Eli lautaseinät ja lautaovet. Olin pari päivää taas maalaamassa ja tapettiakin aloittelin vetämään rappukäytävän seiniin. 
Kelit on olleet vielä ihan kivoja ja rätkylläkin on tullut ajeltua mahollisimman paljon, sillä tämä kuu on enää ajo-aikaa, lokakuusta sitten seisontaan.  
Seuraavana projektina ois saada katolle vielä piippu ennen talvea, saapa nähdä toteutuuko tuo. 


Omenapuun alla on nyt kiva istuskella. Ajatuksena ois saada tänä syksynä vielä lisää istutettua pionia pation taakse. Patiolla olevat isot kukat on pasuunoita. Äiti "viljelee" niitä, eli ottaa aina uusia pistokkaita niistä ja heidän mökillänsä talvehdittaa niitä. Tosi näyttäviä isoja kukkia, joskiin kukat on myrkyllisiä.


Perhosen houkuttumia. Sanoi P kun ison nipun näitä toi.


Yläkerrasta hauska :D panoraamakuva. Näin pyöree lattia ei oikeesti ole.  
Yläkerran ajatuksena on toimia kesähuoneena. Sieltä on purettu kaikki seinät ja rakennettu tuohon vasemmalle uusi lautaseinä, jotta ylimääräistä tavaraa ja rojua saa sinne jemmaan. Katto ois kiva jättää ihan näin, mutta päreet on täynnä pientä naulaa eikä kovin turvalliset lapsille. Vielä on pohdinnan alla laitetaanko, ja mikä, noiden kattoparrujen väliin.
Piippu pitäis rapata uudelleen ja vetää maali päälle, mutta ensin piippu sinne katolle.


Lautaseinä kätkee taakseen paljon komerotilaa.


Vanha alkovi jää hiukan korkeammaksi muusta lattiasta. Trukkilavat on siinä odottamassa ensikesäksi patjoja. Täällä mahtuu pitämään isommatkin kekkerit tai yövyttämään isommankin porukan. 


Päätyseinät on ajatuksena vielä koolata, sillä haluan niihin tapetin. 


Kaikenlaista rouhetta on lattiassa ja pinnoissa paljonkin mutta ne saakin sellaiseksi jäädä, kuhan ne saa turvalliseksi ettei  kukaan tipahda alakertaan ;)


Kuvassa näkyvä E-kirjain on lahja kaverilta. 
Jos joku on muuten tälläisistä isoista kirjaimista kiinnostunut, ottakaa yhteyttä, niitä saa mun kaverin kautta 50e/kpl
Muut romppeet on aika pitkälti kaivettu mökin ja suulin vintiltä. 
Tämän päädyn ikkunan isä vaihtoi isompaan, siinä kun oli alunperin vaan pieni ikkuna. Tälläsen isomman ja korkeemman ikkunan haluaisin kyllä toiseenkin päätyyn, sillä sekin alkaa olemaan jo aika laho.


Yläkerran portaikkoa aloin tapetoimaan tapetin jämillä ja samalla heitin pohjamaalin rappusiin. 


 ....tikapuita pitkin taivaaseen....

 Terhi


sunnuntai 16. elokuuta 2015

Puuhaa ja Pällistelyä

Pelargonit nauttii lämmöstä. Niin minäkin.
 Mökillä kävin taas kääntymässä ja tajusin että nyt voi jo ottaa fiilistely kuvia kun oikeastaan kaikki mitä nyt tehtävissä tällä erää mökissä, tai sen alakerrassa on, on tehty. Nyt saa nauttia mökistä, hiljaisuudesta maalla ja hiukan tuunailla sen sisustusta. 
Kumma kyllä, nautin suunnattomasti täällä vaan olemisestakin, vaikka parasta on kyllä silti puuhastella jotain pientä, ja sitähän riittää. 
Tänään rykäistiin kuin huomaamatta Oliverin, sekä mummun ja papan kanssa pihasta heinikkoja matalaksi. Hirveesti ois kaikkia suunnitelmia pihaan, mutta kuitenkin sillä järjellä että kaikki ois helppohoitoista ja idylliin istuvaa. 
Vanhan omenapuun alla on kivijalka, jonka päälle oon unelmoinut paikkaa aamuteen juomista varten. Nyt kun siitä on heinikko raivattu, oon askeleen lähempänä sitä aamua.


Alakerran tila alkaa olemaan jo maximi sisustettu :D  Oon alitajuisesti karsinut meiltä kotoa hirveesti tavaraa, varmaan sen takia että saan mökille kaikkee ihanaa pientä purkkia ja purnukkaa, pöytää ja jakkaraa. 


Vasemmalla näkyvä lipasto peileineen ja kaappeineen on alun perin lähtöisin tästä talosta ja tältä paikalta. Maalasin sen ja se tais jo ainakin pari vuotta viettää meillä kotona, mutta nyt palautin sen alkuperäiseen miljöönsä. Seinäkaapit on vielä asennusta vailla. 



Terassista kyllä nauttii näillä keleillä. Oliver on raahannut trampoliinin sen alle ja hyppii sille terassin kaiteen päältä. 





Laverisänky on osoittautunut mökillä käytännön ihmeeksi. Sen saa niin näppärästi nippuun ja leviäksi tarpeen tullen. 


Syksy on tulossa ja perhoset ei paljoa lämmitä kuin sielua takan kyljessä ellei piippua saada talveksi katolle. Eli sellainen projekti odottaa vielä tekijää. 


Eteiseen nostin jo sukset valmiiksi jos joku aamu ovesta ei pääsekkään pihalle ilman niitä. 
Pimeä tulee jo kovin aikaisin ja seuraavaksi kun meen, panostan pihan valaisuun, lyhtyihin ja sellaisiin. 


 Jokunen viiko sitten kerroin aloittaneeni yläkerrassa seinien purun. No, isä oli jatkanut hommia ja nyt yläkerrassa näyttää jo tältä. Lattiaakin se oli jo kovaa vauhtia tekemässä. Toinenkin pääty saa isomman ikkunan ja tilaa tulee jäämään avoimeksi. Tukipalkkeja on pakko jättää ettei katto tule niskaan. Ainoastaan katon parrut on tarkoitus maalata valkoiseksi, muuten puu saa näkyä. Puulattiasta tulee myös valkoinen ja oikealle seinälle koko matkan tulee valkoista lauta seinää/ovia, jotta romua saa sinne kätkettyä. Ikkuna seiniin on tulossa tapani mukaan jotain hyvinkin elävää ja värikästä tapettia, kuin myös portaikkoon. 
Odotan jo että yläkerta valmistuu, vaikka odotan myös sitä että pääsen itse ajan kanssa sitä rakentelemaan. Siellä on muuten ihan mahottoman kokoisia ampiaispesiä, mutta asukit on onneksi jo lähteneet. 
Yläkerrasta on tarkoitus tulla avoin puuhastelu tila, ja tila lapsille, jossa ne saa rauhassa temuta.

Terhi

torstai 13. elokuuta 2015

5 päivää merellä - Örö

Oltiin viiden päivän purjehduksella ja kevyessä tuulessa päästiin kivasti purjeitakin nostamaan. Missiona oli mennä katsomaan Örötä, uutta avattua vierasvenesatamaa vanhaan puolustusvoimien kohteeseen. Örön linnakesaari on todella kaunis ja ehdottomasti käymisen arvoinen. Täynnä henkeä salpaavia maisemia, nostalgista tunnelmaa ja raikasta meri-ilmaa.
Piipahdettiin myös luonnonsatamassa Dysskärissä, josta tuli lähtö klo 4:20 kylkeen lätkyttävän aallokon takia, sekä pari yötä vietetiin Kasnäsin satamassa saunan ja minigolffin merkeissä. 
Kesäiset kelit tuli vihdoinkin ja kyllä niistä on nautittukin. Uin joka päivä vähintään kerran ja suppailemassakin on muutaman kerran tullut käytyä täysin bläkällä järvellä. 
 Kiinnostuneet käykää ihmeessä tutustumassa Örön omiin hyviin nettisivuihin, sinne pääsee myös vesibussilla. (www.örö.fi)
 
Annan kuvien puhua puolestaan, mutta on pakko sanoa, että jos tuota purteloa ei olisi, jäis aika monta mieletöntä paikkaa näkemättä, enkä edes käsittäisi että tälläisiä suomessa on.


"Venäjä linnoitti Örön 1915 – 1917 Suomen ollessa Venäjän autonominen osa. Linnake kuului Pietari Suuren Merilinnoitukseen, joka rakennettiin suojelemaan pääkaupunki Pietaria mereltä tulevalta hyökkäykseltä. Suomen itsenäistymisestä lähtien Örö toimi Suomen puolustusvoimien rannikkolinnakkeena vuoden 2014 loppuun saakka. Örön linnakesaari tarjoaa mielenkiintoisen läpileikkauksen rannikkopuolustuksen historiasta tsaarin ajoilta nykypäivään. Päänähtävyydet ovat 12 tuuman kasarmialue ja järeä tykkipatteri, 6 tuuman kasarmialue ja tykkipatteri sekä modernimmat lähipuolustusasemat eri puolilla saarta. Tsaarinaikaiset mukulakivitiet sekä merkityt retkeilyreitit tutustuttavat eri kohteisiin."
    www.örö.fi 



 "Satamassa on noin 70 venepaikkaa sataman omissa laitureissa. Satamassa on sekä aisa- että kylkikiinnitys. Suuremille aluksille mahdollisuus myös kylkikiinnitykseen.
Huippusesongin aikana satamakapteeni voi tarvittaessa myös osoittaa paikkoja saaren muista laitureista. Ankkurin käyttö vierassatamassa ja Örön lähivesillä on kielletty."
www.örö.fi










Kasarmialuetta


Lähtiskö lyhyen ikävän vai pitkän ikävän suuntaan?







 Terhi