tiistai 20. elokuuta 2013

Leivotaan 3 vuotiaalle!

Hertta täytti loppukesällä 3 vuotta, ja  mökillä juhlittiin lähiperheen kesken mutta luopasin nyt myös että kaverisynttärit pidetään. 



                 Oon itse ihan innoissani, nimittäin huomenna on tulossa kymmenkunta lasta pihajuhliin.
Aion leipoa kaiken itse ja tarjolla toivottavasti on:

Sitruuna cupcake - jonka jokainen saa itse koristella mieluisekseen
Macaron leivoksia
Tötterö
Luomu suklaakaura pikkuleipia
Popcorn
ja luultavasti jotakin pientä naposteltavaa

Eli perinteisen kakun jätän kokonaan väliin sillä tuntuu etteivät nuo pienet siitä niin yleensä perusta. Jokainenhan saa oman pikku kuppikakun ;) tai pari.




Macaron leivokset tein eilen ja täytyy sanoa ettei se nyt niin vaikeaa ollut, mutta jos haluaa täydellisen lopputuloksen, kannattaa aikaa olla reilusti, ja Rauha tehdä homma. Ei kannata välillä selvitellä lasten riitoja ja laittaa lounasta...



Ohjeen otin Mansikkamäen blogista ja se on todella hyvä koska vaiheet kerrotaan tarkasti kuvin.
Ohje löytyy täältä:

Leivokset täytin vadelmasuklaa-creme fraiche seoksella, joka olisi ehkä kannattanu lusikoimisen sijaan pursottaa jotta leivokset olisivat olleet siistimmän näköiset.
Ainut mikä oli outoa, sain pitää leivokset uunissa neljään otteeseen ja varmaan 25 min yhteensä koska eivät millään irronneet leivinpaperista. 
Jos joku jauhoisempi peukalo osaa vinkata mikähän meni pieleen niin olen kiitollinen :)
Ja niinkuin kuvasta näkyy, murtuivat, mutta pysyvät kyllä silti hyvin kasassa.
Olen silti ihan tyytyväinen ekoihin macaroneihini.



Jotakin on tullut puuhasteltuakin. 
Tämä kaunis ja ennen kaikkea omistajalleen tärkeä perintölipasto jonka oma pappa on käsin tehnyt, sai uuden pinnan. 
Siitä tuli lumenvalkoinen, Helmi kalustemaalilla.
Hivasin kevyesti pinnan, sillä puu oli sen verran pehmeää ja pinnat kuperat että hiomakoneella saa olla aika varovainen ettei rouhi liikaa.
Vetimen omistaja saa itse vielä päättää.
Pieni  ja yksinkertainen mutta niin kaunis <3



sunnuntai 18. elokuuta 2013

Olohuoneesta



Tässä sohvasta vielä kuva omalla paikallaan. Aikaisemmasta postauksesta löytyy alkuperäisestä kuva, ja onhan se aika lailla muuttunut, jo pelkästään sillä ettei selkänojassa ole levikkeitä eikä sitä ole jaattu kolmeen samoin kuin istuimiakaan.




 

 Tyytyväinen olen sohvaan mutta sen oleskelu aika paalupaikalla olohuoneessa jäi silti kovin lyhyeksi. Nykyisin se on kellarin oleskelutilassa Chinese Rose tapetin kaverina, siitä ehkä enemmän jossain kohtaa kun tila saadaan valmiiksi.




No, uusi moduuli projekti houkuttukin aika extempore kun ystäväni, serkkuni Piia ilmoitti haluavansa välittömästi eroon isosta moduulisohvastaan ja ainahan sitä pitää haasteita vastaanottaa joten kävin lasten kanssa ajelulla ja haettiin sohva pois heiltä kuleksimasta.

Ongelma oli plyyssinen kangas johon tulee tahroja jo pelkästä vesipisarasta, ja voitte kuvitella miten käy kun perheessä on taapero ikäinen ja vielä hiukan nuorempi buldoggi.
Ennnen kuvaa en julkaise sillä sitä en halunnut ottaa ennen vaahtopesua, jolla isommat tahrat sainkin hyvin lähtemään.
Istuimiin ompelin valkoisesta puuvillasta huput, joihin aikanaan, kun saan tarpeeksi keräiltyä, tulee vanhoista pitseistä sommitelmia. Eli jos jollakulla on kaapissa vanhoja valkoisia pitsiliinoja tai tietää hyvän paikan josta niitä halvalla saisi, saa vinkata ;)






No kun kerran sohva vaihtui, tuntui vanha sohvapöytä väärän malliselta divaani sohvan kanssa ja se saikin hyvän kodin kaverilta.
Askartelin vanhasta ovesta, mustan harmaasta maalista ja kalustepyöristä uuden pöydän. 
Nyt se toimii tuossa hyvin. Tosin toisessa päässä olisi saanut olla lukolliset pyörät sillä pikkuvieraat meinaavat pitää sitä kävelytuolinaan ;D