tiistai 26. elokuuta 2014

syksyn saloja

Ranskalainen omenapiiras piristi kummasti harmaata maanantaita.
Tein pohjan samantien kaksinkertaisena ja ajattelin tehdä tänään vielä toisen viemisiksi kyläreissulle.
Vaniljajäätelö ja kupponen teetä teki herkkuhetkestä vieläkin makosamman.



Sadepäivän Chuggington ja isoveljen poissa ollessa sen legoluomusten purkaminen on Hertankin mielestä huippu kivaa. 
Wanda tosin taustalla seuraa, ja tietää että metelihän siitä tulee kun se toinen kotiin tulee.
Kuvassa näkyy muuten senkki jonka ostin pariviikkoa sitten Villa Blancosta Orivedeltä. 
Se on sopivan syvynen, ja kivasti pikkutavaroille tilaa, tosin tuota tv-taso asiaa se ajaa huonosti, mutta kun se on niin kaunis niin minkäs teet.


Taljatukusta tilasin syksyyn pari mustaa lampaan taljaa, erityispitkällä  karvalla. 
Koirat on omineet sohvalla lojuvan talja ja aika hupaisasti ne siihen maastoutuukin.



Viikko sitten kiersin muutaman kirpparin ja tälläisiä söpöjä purnukoita taas tarttui mukaan. Isot 3,5€ ja pienet oli 2,5€, ei paha. Tesoman kirppikseltä.


Myös aurinkopullon löysin parillakympillä naapurin rouvan kokoelmiin.


Tähän aikaan vuodesta pitää Kokemäellä käydessä pysähtyä kakkostien varressa jossa saa itse hakea pellolta auringonkukkia hintaan 1€/3kpl.


Saatiin harvinainen tilaisuus osallistua nässyllä iltapurjehdukselle vanhalla purjelaivalla. 
Sininen hetki klo 21 jälkeen oli kyllä upea, mutta kyllä itse laiva oli suurimman ihailun kohteena.




Pispala koko komeudessaan nässyltä päin. 
Takaisinpäin tullessa se oli vieläkin hienompi, jopa pikkasen välimerellinen kun ainoastaan valot näkyivät rinteessä.
Kiitos Matti, aivan mahtavaa että tarjosit tälläistä tilaisuutta.


Terhi

torstai 21. elokuuta 2014

Galleriasta Kampukselle

Asioilla on tapana järjestyä ja unelmien toteutua - Näin en ookkaan hetkeen sanonut mutta tuntuu aika hyvältä sanoo se!
Kolme vuotta Tampereen ammattikorkeakouluun hakeneena, varasijalta pääseminen tuntuu melkoiselta lottovoitolta.

TAMKiin sairaanhoitajaksi hakijoita on joka vuosi ollu ihan tajuton määrä, viime keväänä ensisijaisia hakijoita oli 600, joista 60 sai paikan monimuoto-opetuksessa. Alunperin paikkoja oli jaossa 30, mutta määrärahojen lisäyksen johdosta määrä tuplaantui, mun onneksi. Aikaisempina vuosina olen ollut alle kymmenen varasijan joukossa, mutta ainuttakaan peruutusta ei aikuispuolella ole tullut. Ryhmissämme on vain 6 opiskelijaa, jotka eivät ole pohjakoulutukseltaan lähihoitajia taikka opisto- asteen sairaanhoitajia. Vararehtorin sanoin, ollaan siis melko onnekkaita!

Sain siis tietää paikansaamisesta 4 päivää ennen koulun alkua ja valvottu yö tuli heti vietettyä, jotta mitä sille ihan hyvälle elämälle, joka viime syksynä sh opinnot luovuttaneina järjestettiin, nyt kävisi.
Päätös oli kuitenkin siinä mielessä helppo että jos en nyt ottaisi paikkaa vastaan, vaikeutuisi se jatkossa entisestään kun en olisi enää ensikertalainen hakija.
Onneksi työnantajani oli varsin ymmärtäväinen ja asiat saatiin järjestettyä seuraavan päivän aikana. 

Viime viikolla sain vielä tarjota ihanille työnaapureilleni, Nagual ja Opuntia, brunssin, ja viettää gallerialla sunnuntaina ravintolapäivää. Tämä viikko onkin jo oltu täysillä koulussa ja onhan siellä ihan mahtavaa!

I feel Lucky!!




Ravintolapäivänä tarjolla oli 

Johan & Nyströmin tee tai kahvi
Suklaa-punajuuri kakkua, macadamia pähkinä raidalla.
Myös gluteeniton, sokeriton ja maidoton versio.



Täällä ollaan ja vaikea sitä on vieläkin käsittää!
Vaikka anoppi on käynyt hermoille painostaessaan meitä molempia (mieheni aloittaa insinööri opinnot samassa talossa) opiskelemaan unelma ammattiimme, ja johonkin joka turvaa tulevaisuuden paremmin kuin yrittäjän taakka niskoillamme, täytyy tuota lohikäärmettä kiittää, ja ihmetellä sitkeyttään vaikka puhelimessa on uteluihin joskus ärähdetty oikein kunnollakin.
3,5 vuoden päästä onkin sitten helppo osoittaa syyttävää sormea lohikäärmeen suuntaan ellei unelmat toteudukkaan :D 
Jos olisit heti kertonut tulevista haalaribileistä ja opiskelun tuomista eduista, olisi suhtautuminen ollut varmasti paljon myönteisempi!

I'm just kidding ;D

Kiitos lohikäärme, alias Tuula <3


Kokeilin jo putkeakin :D 
Mesta on ihan huippu, suuri kampus jonka sisältä löytyy pieni kylä täynnä ravintoloita (opiskelija hinta 2,60€!) ja erilaisia toimipisteitä.
Oma ainejärjestö PIRATE, jonka pinkit haalarit menivätkin jo tänään tilaukseen, ja paaljon muuta!


Kampus terkuin, Terhi

perjantai 15. elokuuta 2014

Mopopostia

Kun verhoilutyöt ei valmistu niin tehdään sillä välin sitten mopo postaus :D
Vanhan ystäväni avustuksella hankein siis kesäkuussa harrikan. Kortin olen ajanut jo 2002, ja tuolloin hankkimani pyörän myin jo 2005.
Kuulin muuten että moottoripyöräkortti maksaa tätä nykyä jo 1500€! Vuonna 2002 se kun maksoi 500€.

Joka keväinen kuume teki tänä vuonna tehtävänsä ja päätin että kyllä nyt on sen verran aikaa jo omille harrastuksille kun lapset ei oo enää niin pieniä, että voin hankkia pyörän.
Pakko myöntää, kilometrejä ei kauheesti ole kertynyt, ainoastaan työmatkoista ja pienestä rilluttelusta.
Enemmänkin saisi tulla.
Mutta mukavaa sillä on päästellä, eikä 1200 kuutioisella jää ihan heti jalkoihinkaan.


Oliverilla ilmeisesti vauhti on kohdillaan. 


Kun taas tytöt ajelivat hiukan rauhallisemmin.
Ja tietysti niinkuin pitääkin, kypärä päässä.


Niitä harvoja heitettyjä reissuja Piian kanssa. Piiaan tutustuin muuten aikoinaan vanhan pyörän aikana niin, että olin töissä kampaamossa johon Piia tuli ostoksille kypärä kainalossaan, ja rohkeasti kysyin tuolta punapäältä onkos hällä pyörä, ja lähtisikö joskus rimpsalle kanssani.
Lähtihän tuo punatukkainen kaksosnainen, niinkuin itsekkin, ja sen jälkeen ei meen ystävyyttä ole katkaissut mikään. Piia on onnekkaasti pitänyt pyörää kaikki nämä vuodet ja nyt päästään yhessä taas vetämään mutkat suoriksi!

Kuva Sastamalasta, kiskokabinetin pihasta.


Meidän perhe, eikun suku, on kaikki aika moottorihulluja!? Mutta isältänikin löytyy mm. pyörä. 
Tässä lähin isää saattamaan satakunnan suuntaan.


Kun kerran pyöristä puhutaan, niin mainittakoon meidän pyöräilleen tänä kesänä myös polkupyörällä. 
Tässä lähdössä Stefan's steak houseen hääpäiväillalliselle.


Viimesunnuntaina Pispalan pihoissa kävi kuhina, sillä oli joka vuotuiset Pispalan pihakirppikset!
Kuhina kävi kolmen naisen yhteiskirppiksellä aina rankkasateen yllättämiseen asti.


Mutta sateen jälkeenhän paistaa aina aurinko, niinkuin silloinkin.
Aika mojova sateenkaati Pispalan yllä. 
Ylimpänä vasemmalla muuten Oliverin koulu, mukava kipuaminen joka päivä.


Hyvää viikonloppua taas kaikille, muutoksen tuulet puhaltavat ja siitä lisää seuraavassa postissa!

Terhi

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Viimeiset hetket

Lomat on nyt ohi mutta kyllä näistä kauniista päivistä pitää nauttia edelleen samalla mitalla.
Aamut erityisesti on ihania, kun saa rauhassa käydä aamu-uinnilla, juoda kupin teetä ja nauttia aamupirtelöstä. 

Aamupirtelö jota meillä kaikki juo:
Kookosmaitoa
Turkkilaista jogurttia
luomu kaurahiutaleita
seesamin siemeniä
mansikoita
puolukoita
joskus banaani tai pähkinöitä

On tuhti ja pärjää lounasaikaan asti.

Aamu vanilja-toffee teeni oon nyt nauttinut Oriveden kirpparilta ostetuista kupeista. Ne on nyt mun suosikkeja, kuppeja tuli 5 ja lautasia 8. Ihanaa ohutta ruotsalaista posliinia.


Viimeisten lomapäivien tunnelmia.
Hertta on kova laulamaan ja merellä laulatus raikasi veneen perästä.


Riippukeinu veneen keulassa olikin tosi kiva juttu. Jouduttiin jakamaan siihen ihan vuoroja. Tosin purjeilla mentäessä se täytyy ottaa pois mutta satamassa siinä on mukava kiikuskella.
Saaristossa seilatessa on kyllä oma hauskuutensa siinä että on ihan sama mikä viikonpäivä on, kaikki päivät tuntuu lauantailta. On varmaan tarpeeksi kaukana kotoa niin ei paljon murheet paina. Mainittakoon kuitenkin että viimeiset lomapäivät oli hetkittäin yhtä helvettiä lasten tappelujen ja nahistamisen ja ainaisen vääntämisen takia, että ei se aina niin luxusta todellakaan oo. Taidettiin siellä tänä kesänä yks avioerokin tehdä :D


Näihin tunnelmiin oli aika helppo lopettaa loma sillä tultiin täyttä höökiä kotisatamaan kun takaa kiri meitä kiinni koko ajan valtava tumma pilvi vyöry.
Kaukaa ukkonen kolisi kumeasti, aika spooki fiilis oli, ja juuri ennen rantautumista alkoi satamaan kaatamalla ja kastuttiin litimäräksi. Siinä salamavilskeessä sitten tyhjennettiin venettä.


Eli paluu arkeen, Terhi