torstai 29. tammikuuta 2015

Queen Of The Day

No, it's not me. Not this time.

Vaan se on syvän purppuranpunaiset tulppaanit maljakossa, joka muuten oli löytö sokoksen pohjakerroksen lopettajaisista. -70% joten hintaa ei jäänyt enää kuin kympin päälle. Samaisesta paikasta sain Hertalle talvitakin 12 eurolla! Hyvien löytöjen päivä siis. Olin muutenkin ylpeä meidän kahdeksan vuotiaasta, sillä ollaan pari viikkoa pidetty molemmille tarralla palkitsemissysteemiä jääkaapin ovessa, ja sovittiin että 7 tarraa, niin saa 2e tai pienen lelun. Lelu kauppaan sitten lähdettiin mutta Oliver löysikin Burtonin pipon alelaarista ja halusi vaihtaa lelu ostoksensa siihen. Olin aika yllättynyt mutta hyvilläni siitä että ehkäpä meidänkin pojasta tulee edes hiukan tyylitietoinen jossain vaiheessa. Tai sitten se oli se Burton, kova juttu laskettelu hommissa. Tiedä noista mutta kiva kuitenkin että krääsän sijaan halus käyttövaatetta!

Ja voin muuten suositella tuota tarralla palkitsemista, varsinkin kun tarrat on jo niin hienoja keijuja ja merirosvoja että se on kun joulukalenterin luukun avaisi joka ilta.





Oon nyt miettinyt että jossain vaiheessa ois kiva saada kunnon kamera. Kaikki blogikuvathan on otettu puhelimella, joo o, kyllä. Toivottavasti se hiukan selittää blogin kuvien paskaa laatua :D
Varsinkin värikkäitä juttuja on kiva kuvata ja ärsyttää että vastavaloon ja läheltä kuvista tulee ihan rakeisia. No, eihän se mikään ihme olekkaan. Mulla ei ole mitään hajua kuvaamisesta, tai no ehkä haju, se mitä entinen työnantajani, valokuvaaja itsekkin mulle siitä kerran kertoi. Lähinnä valotus ajasta ja pääsin kokeilemaan hänen kameraansa ja olihan se ihan superia ottaa kuvia kunnon kameralla.
Kameratkin on niin kehittyneitä kaikinpuolin, enhän mä ees tietäis minkälainen mun kannattas hankkia, onneks on noita ammattilaistuttujakin. Mä tietty valkkaisin sen ulkonäön perusteella ja silloin se ois tää, canonin peruskameran näkönen kaveri, ruskeella nahkalaukulla. Se vaan on niin hieno, hiukan sellasta Indiana Jones meininkiä :D

Jos sulla on vinkkejä kameraan tai kuvaamiseen, otan ilolla niitä vastaan!


Terhi

perjantai 23. tammikuuta 2015

Tylsyyttä voi aina paikata sisustussäädöillä

Lauantai, ilman ohjelmaa on kuin painajainen omassa päässä :D
Tai jotain sinnepäin. Tykkään, tai tarviin tekemistä vapaapäivillekkin tai muuten iskee angsti ja pakonomainen tarve vaikka purkaa jotain, ja se tietää aina lisää hommaa ihan kaikille :D

Aattelin sitten purkaa tylsyyttäni pieniin sisustussäätöihin. Siivoilin nurkat puhtaiksi erilaisista kerääntyvistä krääsistä siellä sun täällä, vaihtelin vähän tavaroiden paikkoja ja poistin jotakin kokonaan näkyvistä sekä pieniä tyyny, verho ja matto uudistuksia. Noni, taas on paikka uuden oloinen ja taas jaksaa istahtaa vaikka kirjan ääreen. No ei ny sentään mutta mukavampi sitten lepuutella vaikka hetki jalkoja sohvalla kun maisemat on vaihtuneet :D Monena päivänä muuten tajuan illalla myöhään että enhän mä oo tänään istunut kuin autossa kun kipaisin kauppaan.
Huolestuttavaa.



Hertan köökki kaipais kans pientä kodinhoitoa.





Terhi

lauantai 17. tammikuuta 2015

Taidesisustamisen käsikirja

Janne Laineen - Silence näyttelyn avajaisissa käväisin Tampereen taidemuseolla ja mukaan tarttui Koti + Taide kirja jossa Janne on yhtenä tekijänä. Himoitsin kirjaa jo joulunaikaan itselleni mutta nyt se oli viimeistään pakko ostaa, kun se taidemuseon shopissa oli hyvää hintaan.

Vaikka taidetta meillä on vaan Hannalta, on sitä kirjassa mielenkiintoisesti yhdistelty erilaisiin sisustuksiin ja siks halusin ostaa kirjan. Ehkäpä joskus, erilaisessa kodissa olis muutama haaveilemani teos, mutta tälläseen vanhaan kukkatapettiseen taloon tauluja on haasteellinen sijoittaa.

Kannattaa muuten käydä kurkkaamassa, tai ei sitä niin vaan kurkata, sillä teoksia on niin paljon, mutta ajan kanssa kannattaa kiertää Laineen näyttely Tampereen taidemuseossa, on mielenkiintoinen, ja teokset Islannista sai jotenkin ihokarvat väreilemään.
Avajaiset olivat omaa luokkaansa tampereella, kävijöitä oli parin tunnin aikana 500!! Kyllä siellä aika sillit suolassa oltiin mutta oli hienoa olla mukana!




Taidetta oli kyllä keli järven jäälläkin! 
Näissäkin maisemissa sielu lepää!


Meidän kadun väki, itseni mukaan lukien oli päässyt aamulehden sääosastollekkin.
Naapurin rouva oli sitä  mieltä että pelaan omaan maaliini mutta mähän vaan koitan puolustaa :D





Hertta halus pitää leffaillan naapuruston tytöille ja kaivoi kirjahyllystään Angry Birds kakkukirjan ja esitteli toinen toistaan hienompia kakkuja joita haluaisi leffailtaansa. Olin melko kauhuissani mutta onneks sieltä löytyi myös Lettukakku joka oli helppo toteuttaa parin tunnin varoajalla!
Lettua, kermaa, mansikoita ja hunajaa, oli kyllä herkullista.



Terhi

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Villasukkia auringon laskussa

Aurinko! 
Aurinko antaa kyllä niin mielettömästi energiaa. Ruokailuhuoneen ikkunasta auringonlaskun näkee aika kivasti järveltä päin, valo tulvii sisään. Se olikin yks iso asia mihin tässä talossa ihastuin. Vanhat ikkunat, ja valon määrä.
Jäällä koko kadun väki luistelee ja pelaa jäkistä. Nytkin.



Seuraavassa villabloggaus! 
Oikeesti.

Ilman villasukkia olis kyllä aika vaikee elää. Varsinkin kun asuu 20-luvulla rakennetussa talossa, ja vaikka nykyisin on lattialämpöö, jostain vetää aina. Mutta kun ne on niin ihaniakin. Itse en ole tehnyt näistä mitään, koska mulla on parikin tätiä jotka on erityisen taitavia puikkojen kanssa. 

Terveiset Poriin Anjalle, ja kiitos jälleen sukista ja tumpuista! 

Palmikkoneulokset ja raidat on erityisen kivoja, samoin kuin pitsimäisyys sukissa. Ampparisukkia toivoin muistaakseni viime talvena ja kohta ne onkin pohjasta puhkikulutettu. Ne on aika kivat Lahtisen huopikkaiden kanssa.




Uusimmat Anjalta tulleet on nämä pikkasen fiinimmät ja pitsimäisemmät polvisukat. Näitä en raaski käyttää kun sisällä, ja lähinnä saunan jälkeen paljaaseen jalkaan. 



Näin tälläisiä lapasia myynnissä ja kun seuraavan kerran menin niitä hakemaan oli kaikki jo myyty. Niinpä rohkenin kysyä Anjalta, onnistuisiko risti ja karkki lapaset. No, seuraavalla viikolla mulla jo olikin sellaiset ja raidalliset karkkilapaset on jo hiukan nukassakin kun ne on aina kädessä!



Loppuun vielä väreihin sopiva Simo, joka on aitiopaikallaan iltapäivä huililla. 


Terhi

tiistai 6. tammikuuta 2015

Helmiä

Aurinko puski taas niin kivasti sisään että oli pakko ottaa vähän kuvia. 
Pientä tavaroiden uudelleen sijoittelua on taas ollut ilmassa, kun mitään isompaa projektia kotona ei viitsi nyt aloittaa. 

Tulppaanit on ihania, jotenkin niin vehreitä, eloisia, ja ihanan värisiä. Tein uudenvuodenlupauksen, että niin kauan kuin on tulppaani aika, mulla on tulppaaneja maljakossa. Eli odotettavissa enemmänkin tulppaanikuvia. 




Kukkakauppa Opuntiasta ostetut mehikasvit oon nyt saanut sentään pysymään hengissä. Aikasemmin mulla oli Plantagenin kasveja, ja ne vaan märänty vaikka mitä tein. Nää taas on oikeen paksulehtisiä ja elinvoimasia. Taustalta kurkkaa PiP Studion bambi vuosikalenterista.



Kohta se on luovuttava tästäkin tähdestä.




Oiva Toikan kastehelmi sarjaani on viimeaikoina äitini täydentänyt kulholla, jälkiruokamaljoilla ja kakkutarjottimella, mutta päätin ite alkaa vielä keräämään erivärisiä tuikkulyhtyjä. Astiat on siis kirkkaana. 
Tässä sekalainen sarja kastehelmeä, aaltoa ja marimekon kivi- tuikkulyhtyjä.
Jonkin aikaa himoinnut jo myös aarikan kynttilän jalkoja, eikä Iittalan nappula kynttilänjalatkaan oo hullumpia, joten niitäkin ehkä jossain kohtaa. 



Sara Hildenistä oon joskus ostanut näyttelyjulisteita ja nyt päätin kehystää niitä seinälle. Olkoon siinä nyt toistaiseksi ainakin. 


Kellarin rappukäytävään nappasin vielä muutaman lisää. Oli niin osuvia jotenkin. Ja tietenkin prätkävaate- juliste on mun lemppari, se muistuttaa kesästä.


Terhi

Välipäiviä

 Hyvää alkanutta vuotta! 

Vuosi vaihtui rauhallisesti ja Tampereella vaihtelevassa säässä. Välillä on lunta, välillä ei. Välillä pakkanen paukkuu ja lämmöt saa talossa huippuunsa, ja kun taas lauhtuu, ollaan ihan saunassa. 
Nämä kuvat siltä hetkeltä ennen joulua, kun lunta ei taas ollut. 
Jouluvaloja oli tänä vuonna maltillisesti, sillä isän rakentama pikkuinen valotalo valaisi jo pelkästään niin isosti. Vanhoista ikkunanpokista koottu talo sai pienen harjakaton päälleen ja jouluvalot ikkunoihin. Luulenpa että se saa valaista pihaa vielä pitemmälle talveen. Sitten voisikin kevään tulle keksiä sille toisenlaista käyttöä vaikka kasvihuoneen merkeissä...







Gallerialla (www.wikstedt.fi) kuunneltiin naapurikauppiaiden voimin tänäkin vuonna joululauluja, maisteltiin pipareita, kukkatorttuja ja glögiä. Kerrassaan mukava päivä vaikka vettä satoikin.




Joulupuu ei kärsinyt tänäkään vuonna pula-ajasta kun lapset pääsi vauhtiin koristeiden kanssa. 


Kummitädiltä saamani veikkauksen joulukuori piti sisällään oikein iloisen yllätyksen sillä luontoarvasta kurkkasi Maisa. 
Maisa on Simon tyttö.


Joulupyhinä iski innostus järkkäillä kellarin aulatilaa jonkinlaiseen kuosiin vaikka listoja ja kodinhuoneen kaappeja vielä puuttuukin.







Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, Terhi